Mia Virtanen- Kalenterin täydeltä toimintaa

Olipa ympäristönä kesäinen Kupittaa, syksyinen seurapäivä tai talven lajitoistot hämärissä saleissa, yksi perhe sahaa paikasta ja harrastuksesta toiseen. Perhe Virtanen tunnetaan Turku-Pesiksen organisaatiossa jo hyvin, eikä tekeminen ja osallistuminen rajoitu pelkkään pesäpalloon.

Iloisesti hymyilevä Mia Virtanen listaa ohimennen perheensä harrastuksia.  ”Perheeseen kuuluu mieheni Jussi, joka toimii e-poikien valmentajana ja pelinjohtajana. Valtteri (-04) pelaa pesiksen lisäksi jääkiekkoa TPS – 04:ssa ja pesistä e- ja d-pojissa. Emma (-06) pelaa pesiksen lisäksi tennistä. Myös vauhtikaksikko Veera ja Viivi (-09) harrastavat pesiksen lisäksi tennistä. Näin ollen touhua riittää, eikä vapaapäiviä juurikaan ole. Ja jos on niin siihen saadaan nopeasti jotain urheilua!”, Mia naurahtaa. Nainen itse toimii äidin roolin lisäksi joukkueenjohtohommissa, joten kalenterista ei täytettä puutu!

Perheenä tekeminen verissä jo omalta pelaajauralta

Nykyään aika pesäpallon parissa kuluu lasten harrastuksissa ja seuratyössä, mutta ”Miikulla” on myös oma pelaajatausta. Ulvilan Pesä-Veikkojen kasvatti on saapunut monen mutkan kautta Kupittaalle. Pesäpallon saloihin johdateltiin jo pienenä, eikä tahti ainakaan vielä ole hyytymään päin. ”Vanhemmat ovat pelanneet pesäpalloa, ja olen syntynyt melkein maila kädessä. Olin ensimmäisellä pesisleirillä 4-vuotiaana. Seurat, joissa olen pelannut UP-V:n lisäksi ovat Kokemäki, Imatra, melkein Lappeenranta (treenasin Yseissä, mutta pelasin Imatralla) ja Turussa Onnimanni. Olen lähestulkoon aina pelannut lukkarina isän jalanjäljissä. Aloitin lukkarina pelaamisen jopa samalla paikkakunnalla isäni kanssa, Vimpelissä ( isä 57- minä 92). Kaikki pelipaikat on kylläkin tullut vuosien varrella käytyä läpi.”, Mia kertaa pelaajauraansa. Nykyisin Kupittaalla saattaa jo joutua laskemaan Virtaset kaksin käsin, mutta on sitä ennenkin ns. perheporukalla asioita tehty. ” Ulvilassa, naisten ykkösessä, pelasin oman äidin kanssa samassa joukkueessa ja isä valmensi ja oli pelinjohtajana, samoin Kokemäelläkin. Sellaista kokoonpanoa tuskin montaa löytyy.”, Miiku hymyilee.

Omaksi uran kohokohdaksi Mia löytää hetket junnuvuosilta ja henkilökohtaisen tunnustuksen. ”Mieleenpainuvimpina junnumitalit ja Ulvilassa naisten ykkösessä joukkueen parhaaksi valittu. Junnuissa tehtiin töitä pärjätäksemme tosi kovaa. Naisissa tuli tosi onnistunut kausi, kun sain tuon pystin.”, Miiku muistelee. Tulevalta kaudelta odotukset muotoutuvat lasten harrastuksen kautta. ”Kesän leirejä odotan taas innolla! Ainoastaan C-leiri jää kesällä väliin, sinne ei vielä meiltä lähde edustusta. Ei henkilökohtaisia tavoitteita, ne tavoitteet on ennemmin lasten ns. menestyminen omassa lajissa. Mutta olisihan se hienoa että saataisiin tyttöjoukkueita Turkuun lisää!”

Yhteisöllisyys, ystävät ja yllätyksellisyys

Pesäpallo on vuosien varrella antanut Mialle paljon enemmän kuin pelkät läpilyönnit ja kopit. Veri vetäisi vieläkin pelipukuun, mutta nyt on nuoremman sukupolven urotekojen aika. ”Pesis on ollut itselle rakas jo pienestä pitäen, ja pelaisin varmasti vieläkin jos paikat kestäisi, treenaaminen jaksaisi kiinnostaa ja olisi aikaa. Pesäpallo on monipuolinen, tapahtuma rikas ja nopea tempoinen peli.”, nainen kuvailee. Pesäpallopiireissä kiitellyt valtakunnalliset leirit saavat kiitosta myös Virtasilta, ja Mia tietääkin mikä yhteisöllisyydessä on lajin ohella parasta antia. ”Kyllä tämän kaiken puurtamisen tekee lasten eteen ja rakkaudesta lajiin. Lajin parissa, varsinkin leireillä, tapaa paljon ihmisiä ja monen kanssa tutustuu ja sitten ystävystyy – se on parasta!”

Mia on päässyt tutustumaan jo laajemmin Turku-Pesiksen toimintaan sekä lasten joukkueiden kautta että erinäisissä seuratyöhön liittyvissä askareissa, ja näin ollen käsitys nykyisestä kotiseurasta on verrattain hyvä. ”Henkilökohtaisesti tämä on helpoin seura jossa lapset pääsevät harrastamaan pesistä. Omat mahdollisuudet kuskata muulle paikkakunnalle on mahdottomuus. Hyvää työtä seurassa tehdään – löydetään vaan tarpeeksi tekijöitä, ettei muutaman ihmisen tarvitse pähkäillä kaikkea mitä seurassa tehdään.”

”Aivan – mistä näitä Virtasia riittää!”

Lajin pienet nyanssit ja pelin sisällä tapahtuvat käänteet ovat toki se ydin mikä pitää paketin kasassa, mutta keneen Miikun mielestä henkilöityy Turku-Pesis, tai kenelle kuuluu kiitos menneistä vuosista omalla ja lasten pelaajaurilla. ”Ehkä Leppäniemen Jaska pitää tässä kohtaa mainita, koska Jaska pyysi Onnimanniin, kun muutimme Turkuun – muuten ei oltais ehkä eksytty pesiskentälle, ainakaan niin nopeasti. Takalahden Mikaa on kiittäminen siitä, että oli juuri oikeaan aikaan meidän näkövinkkelistä saanut f-porukan perustaa. Ja sitä kautta esikoinen Valtteri pääsi pesikseen mukaan. Emma seurasi luonnollisesti muutaman vuoden päästä ja nyt tytöt myös mukana, aivan - mistä näitä Virtasia riittää!”, Miiku naurahtaa jakaessaan kiitosta. ” Hyötylän Riikkaa on kiittäminen tästä jojoilusta (joukkueenjohto). Hänen opastuksellaan lähdin tähän nykyiseen hommaan, ja koska kukaan ei ole vielä paikkaani halunnut ottaa, olen siinä välillä hampaat irvessäkin jatkanut!”, nainen kertaa joukkueenjohtajaksi ryhtymistään.

Lajin parista jokainen löytää tietysti omat luottohenkilönsä ja tukipilarinsa, mutta Miiku osaa jakaa kiitosta myös siviilin puolelle. ”Luottohenkilö on tietysti mieheni! Esikuvat uralle? Tähän on yksi vastaus – vanhempani. Isä on pelannut menestyksekkään uran, ollut valmentaja, tuomari, kuuluttaja ja varmaan kaikkea tehnyt mitä pesiksen parissa voi tehdä. Äitini on taas pelannut tosi pitkän uran, liitonsarjoissa vuodesta 69 asti!”

Juttua Mian kanssa riittäisi varmasti iltahämärään asti, ja tarinoita vuosien varrelta kuuntelisi mielellään pidempäänkin. Miaa kannattaakin napata kesällä Kupittaalla hihasta, mikäli jokin asia jäi vielä hämärän peittoon. Terveiset muulle seuraväelle ja toimijoille ovat pirteät: ”Kaikki Kupittaalle! Muuttakaa tekin sinne kesäksi – niin me Virtasetkin teemme!”, Miiku lopettaa naurahtaen!

KUKA?

Nimi: Mia ” Miiku” Virtanen  (os. Leppäniemi)

Ikä: vajaa 40

Ammatti: Reskontranhoitaja

Harrastukset: lasten kuljettaminen harrastuksiin

Motto: No sillai kai!

Kasvattajaseura: Ulvilan Pesä Veikot

Saavutukset: SM hopea UPV:n B-tytöissä, SM pronssi C-tytöissä, Naisten ykkössarja UP-V ja KK-V,  Onnimannissa (firmapesiksessä ) useampi mestaruus.